Tavoitteena tapaturmaton työympäristö

Jaa sivu:

Työsuojelupäällikkö koordinoi, kehittää ja keskustelee

Työsuojelupäällikön perustehtävä isoissa ja pienissä yrityksissä sekä työyhteisöissä on periaatteessa sama. Ensisijainen tehtävä on luoda turvallinen työympäristö.

Kun eräs suuri suomalainen yritys haki palvelukseensa kokoaikaista työsuojelupäällikköä vuoden 2017 syksyllä, niin yksi tehtävässä menestymisen ehdoista oli, että valittavalta vaadittiin hyviä vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja sekä todellista halua varmistaa, että yrityksen henkilöstö pääsee joka päivä terveenä kotiin.

Vaikka työsuojelupäällikön perustehtävä on sama työyhteisön koosta riippumatta, voi tehtävän haltijan toimenkuva olla varsin erilainen. Samoin tehtävän hoitajalle annetut resurssit vaihtelevat suuresti.

Työsuojelupäälliköt ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Tiina Lius tuntee alan hyvin, vaikka ei enää itse toimikaan työpaikassaan, Golder Associates Oy:ssä, työsuojelutehtävissä. Yhdistyksen hallituksessa hän on viestinnän, pätevöitymisen, koulutuksen ja työhygienian asiantuntija.

– Olen tavannut useita sellaisia työsuojelupäälliköitä, jotka kokevat, että heidän resurssinsa eivät ole riittävät. Välillä on vaikea ymmärtää, että resursseja lisätään vasta sen jälkeen, kun on sattunut jotain ikävää, ja linjajohto on saanut tuomionsa käräjäoikeudessa, sanoo Tiina Lius.

Työsuojeluun panostaminen ennakoivasti tuntuu olevan monissa työpaikoissa kovin vaikeaa.

– Vaatii erityistä rohkeutta motivoida työnantajansa panostamaan työsuojeluun ennakoivasti ja antamaan riittävät resurssit siihen, että yrityksen toiminta on kaikilta osin vaatimusten mukaista, sanoo Tiina Lius.

Mitä, minäkö päällikkö?

Työsuojelun lakisääteisiä vaatimuksia ei suinkaan tunneta kaikissa yrityksissä. Vielä nykyisinkin yrityksissä saattaa olla toimitusjohtajia, jotka eivät tiedä olevansa myös työsuojelupäälliköitä siitä yksinkertaisesta syystä, että he eivät ole nimittäneet ketään muutakaan tähän tehtävään. 

Hyvin usein työsuojelupäälliköksi nimitetään yrityksissä joku tuotannosta tai kunnossapidosta vastaava ja kunnissa vaikkapa rakennustarkastaja. Tällöin tehtävä hoidetaan oman työn ohella.

Näin tapahtui esimerkkikunnassammekin missä työsuojelupäällikkönä toimii kunnan rakennustarkastaja. Hän vastasi kysymyksiimme anonyyminä. Rakennustarkastaja vahvistaa resurssipulan häiritsevän tehtävän hoitoa, varsinkin kouluttautumisessa olisi toivomisen varaa.

– Olen käynyt ainoastaan työsuojelun peruskurssin, mutta jatkokoulutukseen ei ole riittänyt aikaa muiden töiden ohella, sanoo tehtävää oman toimen ohella hoitava rakennustarkastaja.

Hän kertoo, että sinänsä työsuojelupäällikön tehtäviin on riittävästi oman työn ohella aikaa, jos mitään ”ylimääräistä suurempaa työsuojelullista asiaa ei ole meneillään”.

– Omassa työssäni vaikeimpia tehtäviä ovat olleet työyhteisössä tapahtuvat kiusaamiset ja epäasiallisen kohtelun selvittelemiset. Näiden ratkaiseminen voi pahimmassa tapauksessa kestää useita vuosia, kertoo haastateltavamme.

Päällikkö ei tee pakkopullaa

Pk-yrityksissä työsuojelupäälliköksi nimitetään usein joku suoraan toimitusjohtajan alaisena toimiva toimihenkilö. Päällikkö voi olla kokenut vanhempi työntekijä tai nuorempi, työturvallisuusalan ammattilainen. 

– Usein tehtävään nimitetään kokenut, esimerkiksi tuotannon ammattilainen, joka varsin usein kuuluu niin sanottuun veteraanijoukkoon. Tämä on enemminkin vahvuus ja voimavara kuin heikkous. Ehdoton edellytys ja tärkein ominaisuus on, että työsuojelupäällikkö on innostunut omasta työstään, eikä tee sitä ”pakkopullana”, sanoo Tiina Lius Työsuojelupäälliköt ry:stä. 

– Työsuojelun kehittäminen ei ole kvartaalihommaa, vaan vasta vuosien panostus tuo pysyvää ja jatkuvaa kehitystä. Siksi on hyvä, että päällikkönimitykset ovat yleensä pitkäkestoisia, Tiina Lius sanoo.

Tärkeää koota oma työkalupakki

Artikkelin alussa todettujen työsuojelupäällikön perustaitojen ja tehtävien sisälle mahtuu iso joukko muita tehtäviä. Niiden hallitsemiseksi ja tuntemiseksi on hankittava niin käytännön tietoja kuin teoreettista koulutustakin.

– Laaja ja monipuolinen työsuojelukoulutus ja oman alan tuntemus yhdistettyinä yritysvierailuihin ja niillä havaittujen/opittujen parhaiden käytänteiden kerääminen omaan työkalupakkiin on paras tapa pätevöityä alalla, sanoo Tiina Lius.  

Hän painottaa myös alan yhdistykseen kuulumisen etuja. Näin työsuojelupäällikkö pystyy verkostoitumaan vaivattomasti ja hankkimaan kontakteja, joiden kautta esimerkiksi yritysvierailut järjestyvät sujuvasti.

Kontaktien merkitystä korostaa myös esimerkkikuntamme rakennustarkastaja-työsuojelupäällikkö.

– Verkostoituminen, alan kehityksen seuraaminen ja kontaktit kollegoihin ovat paras tapa pätevöityä alalla, hän sanoo.

Mikä on helppoa, mikä vaikeaa?

Rakennustarkastaja-työsuojelupäällikkö mainitsi jo, että hänen työkenttänsä vaikeimmiksi tehtäviksi ovat muodostuneet kiusaamiset ja epäasiallinen kohtelu. Niin sanotuiksi pieniksi asioiksi hän nostaa vähäiset työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet, joiden estämiseksi vastaisuudessa voidaan toimia välittömästi.

Tiina Lius nostaa helpoimmiksi tehtäviksi työsuojelupäällikön tehtävässä turvallisuushavaintojen tekemisen ja vaarapaikkojen korjaamisen ennalta.

– Vaikeinta olisi kuolemaan johtaneen tapaturman jälkeen toiminnan palauttaminen kaikilta osin normaaliksi ja se, kuinka tutkinnasta saatu oppi voidaan hyödyntää uusien katastrofien estämiseksi.

Palataan vielä takaisin tuohon erääseen suomalaisyritykseen, joka haki palvelukseensa työsuojelupäällikköä. Se kertoo osaltaan työn kiinnostavuudesta ja vaativuudesta. Hakuilmoituksessa todettiin muun muassa: 

”Koordinoit työturvallisuuteen liittyviä koulutuksia ja viestit henkilöstöllemme ajankohtaisista asioista, osallistut työturvallisuustarkastuksiin sekä vastaat työturvallisuusohjeidemme ajantasaisuudesta. Vastaat lisäksi riskienhallintaprosessista sekä kemikaalihallinnasta.”