Asenne ratkaisee

Työsuojelupäällikkö voi olla ainakin kahdella tapaa. Yksi tapa on vain olla. Toinen tapa on olla motivoitunut, utelias, yhteistyökykyinen ja pitkäjänteinen. 

Tällä toisella tavalla syntyy oikea päällikkyys, sanovat alan veteraanit.

Hyvä työsuojelupäällikkö tuntee työympäristön ja työntekijät. Hänen kunnianhimonsa on vastata työyhteisön turvallisuudesta, vaikka hän ei lain velvoittamana kantaisikaan siitä oikeudellista vastuuta. Vastuu työturvallisuudesta on aina loppukädessä työnantajan.

Työnantaja, yrittäjä itse tai organisaation johtaja voi olla työsuojelupäällikkö, ja hyvin usein näin onkin esimerkiksi pk-yrityksissä, joissa työnantaja on lähellä tehtävää työtä ja tuntee luomansa työympäristön olosuhteet.  

Mutta työsuojelupäällikkö voi olla myös tehtävään nimitetty työnantajan edustaja, joka tuntee tehtävän työn luonteen ja sen fyysisen ympäristön. 

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Kuka tehtävään valitaan?

Työnantaja tietenkin valitsee työsuojelupäälliköksi hänet, jolla on parhaat edellytykset hoitaa tehtävä. Yrittäjä itse tai yrityksen toimitusjohtaja voi olla oikein hyvä työsuojelupäällikkö, mutta ollakseen hyvä, hänellä on oltava riittävät resurssit hoitaa tehtävä. 

Organisaation kannalta kannattaa miettiä sitä, onko sen johtajalla aikaa hoitaa tehtävä, onko hänellä aikaa kouluttautua siihen ja hankkia tarvittavat tiedot tehtävän hoitamiseksi kunnolla, ja ehtiikö hän päivittää tietonsa muuttuvassa työelämässä.

Jos vastaus on kieltävä, ehkä tehtävä on parasta delegoida jollekin toiselle, vaikkapa tuotannosta vastaavalle päällikölle. Jos näin tehdään, silloin nimetylle henkilölle on annettava riittävät resurssit: lähinnä aikaa hoitaa tehtävä oman työnsä ohessa.

Aktiivinen moneen suuntaan

Työsuojelupäällikkö joutuu tehtävässään tekemisiin monen tahon kanssa. Päällikön on oltava työsuojeluasioissa kiinteästi yhteydessä yrityksen tai muun työyhteisön johtoon. Luonnollisesti hänen on omattava myös hyvät keskusteluvälit ja riittävästi auktoriteettia työntekijäpuoleen. Ja tietenkin kolmanneksi: on hoidettava yhteydet myös  työsuojeluviranomaisiin.

Tehtävä ei siis ole mikään läpihuutojuttu, johon ei tarvitse sen vakavammin keskittyä. Tehtävä on vaativa. Työsuojelupäällikön on paitsi tunnettava olosuhteet ja työntekijät, myös työsuojelulain säännökset. 

Hänen on järjestettävä työsuojelulain edellyttämä yhteistoiminta työpaikalla ja osallistuttava sen edellyttämiin kokouksiin. Eikä siinä vielä kaikki! Hänen edellytetään perehdyttävän myös työyhteisön muu johto ja esimiehet työsuojelun saloihin.

Paras mennä kurssille

Vuonna 2016 työpaikoille tehtiin yli 28 000 tarkastusta. Työsuojeluviranomaiset antoivat näiden perusteella reilut 62 000 toimintaohjetta ja noin 8100 kehotusta asioiden kuntoon saattamiseksi työpaikoilla.

Näiden lukujen perusteella työsuojelupäällikön on paras olla ajan tasalla. Ajantasaisuutta voi pitää yllä kouluttautumalla ja osallistumalla vaikkapa alan ajankohtaispäiviin, joita eri tahot järjestävät vuosittain.

Yksipäiväinen työsuojelupäällikön peruskurssi voi olla hyvä alkulämmittely tehtävään, mutta useampipäiväiset kurssit perehdyttävät aloittelevan työsuojelupäällikön tehtävään  syvällisemmin.

Päivän mittaisen kurssin aikana käydään yleensä läpi muun muassa seuraavat asiat: työsuojelutoiminnan tavoitteet, perustiedot tehtävistä ja vastuista, työsuojelun toimintaohjelman sisältö, työturvallisuuslain vaatimukset, menettely työtapaturman sattuessa ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa.

Pidemmässä koulutuksessa voidaan syventyä asioihin paremmin. Työsuojelupäällikön on hallittava myös yrityksessä tehdyt riskien ja vaarojen kartoitukset ja arvioinnit ja esimerkiksi   kemikaaliluettelon sisältö.

Nämä perustiedot auttavat ainakin helpottamaan uuden työsuojelupäällikön ”tuskaa”  tehtävän alkumatkalla, jos pallo tuntuu olevan kateissa. 

Kurssitarjontaa löytyy työsuojeluasioihin erikoistuneiden yksityisten yritysten järjestämänä, mutta myös esimerkiksi Työterveyslaitoksen, Työsuojelupäälliköt ry:n, Kunnalliset työsuojelupäälliköt ry:n ja Työturvallisuuskeskuksen sekä monien ammattiliittojen koulutuskalentereista. 

Verkostoituminen kannattaa aina

Verkostoituminen on työsuojelunkin yksi avainsana. Toisten hyvistä ja huonoista kokemuksista voi oppia kokemuksia vaihtamalla. Työelämä kehittyy vauhdilla ja muuttuvissa olosuhteissa uusien ohjeiden ja uuden tiedon tarve korostuu.

Työsuojelussakaan kaikkea ei kannata tehdä ”ihan itse”. Verkostosta muodostuu hyvä etäyhteisö,  johon voi tarvittaessa turvautua. Toisten kokemuksia hyväksi käyttämällä säästyy sekä aikaa että rahaa samalla, kun oman työyhteisön turvallisuus paranee.

Työsuojelupäällikön ei kannata vähätellä verkoston merkitystä, koska siitä on apua hyvin keskeisissä asioissa. Päällikön tehtävähän on muun muassa avustaa työnantajaa ja niitä esimiehiä, jotka tarvitsevat erityistä asiantuntemusta työsuojelukysymyksissä.

Kun eteen tulee kysymys, johon ei osaa vastata, voi kääntyä verkoston puoleen. Yleensä sieltä löytyy joku, joka tietää tai ainakin osaa neuvoa kysymään oikeasta paikasta.

Nolla tapaturmaa tavoitteena

Yksi valmiiksi luotu verkosto on vaikkapa Nolla tapaturmaa -foorumi, jonka  tavoitteena on hyvien käytäntöjen levittäminen ja tätä kautta työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen.

Foorumi on perustettu vuonna 2003, ja nykyisin siinä on jäseninä nelisensataa yritystä ja julkisyhteisöä. Työterveyslaitoksen koordinoimaan verkostoon pääsee liittymään 100 euron jäsenmaksulla. Verkoston keskeinen tavoite on selvä, sillä sen jäseniä yhdistää tavoite nollasta tapaturmasta.

Verkoston jäsenluettelo kertoo, että siitä on saatavissa vertaistukea ja -tietoa varsin monelta alalta. 

Jäseniä ovat muun muassa Abloy Oy, Helsingin kaupunginorkesteri, Koulutusyhtymä Tavastia, Lakan Betoni Oy, Liperin kunta, Mestarinikkarit Oy ja Tikkurila Oy. 

Yhteistuumin työyhteisössä

Menestyksellisesti tehtäväänsä hoitavalta työsuojelupäälliköltä vaaditaan asiantuntemuksen lisäksi myös ihmissuhdetaitoja, koska hän joutuu tehtävässään olemaan kiinteässä yhteistyössä työpaikan työntekijöiden kanssa.

Työsuojeluun työpaikoilla liittyy paljon työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä, joka hoituu parhaiten hyvällä johtamisella. Pienemmillä työpaikoilla työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta hoituu välittömässä vuorovaikutuksessa. Isommilla työpaikoilla yhteiset asiat hoidetaan työsuojelun yhteistoimintaa varten perustetun elimen kautta.

Yleensä työsuojelupäällikkö osallistuu yhteistyötoimikunnan kokouksiin, vaikka hän ei olisikaan sen varsinainen jäsen. Työnantaja nimittää työsuojelupäällikön toimikunnan jäseneksi useimmiten ”toistaiseksi”, kun työntekijäpuolen edustajien toimikausi on tavallisesti kaksi kalenterivuotta.

Työsuojelun yhteistoiminnassa käsitellään työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavia seikkoja kuten fyysistä ja psykososiaalista kuormittumista, biologisia ja kemiallisia vaikutuksia ja koneturvallisuutta.

Työsuojelupäällikkö joutuu yhteistoiminnan kautta tekemisiin myös työterveyshuollon kanssa, joten hänen edellytetään tuntevan myös tämän puolen työsuojelun kannalta tärkeät sopimuskohdat.

Kaiken takana on laki

Työsuojeluyhteistoiminnan järjestämisestä työpaikalla, työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun tehtävistä sekä yhteistoiminnasta käsiteltävistä asioista säädetään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistyötä annetussa laissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060044.

Katso lisää